SYYSRALLIN VARJORALLI
Olen kuluneen viikon aikana joutunut aika monta kertaa selittelemään, kun olen kertonut, että aion lauantaina osallistua linturalliin. Linturalli on siis yleensä oman seuran tai muun lintuyhdistyksen tai jonkun tapahtuman yhteydessä järjestettävä "rallaus", jossa tiettyyn rajattuun aikaan on havaittava määrätyllä alueella mahdollisimman monta lintulajia. Untuvikkona hieman pelästyi viime vuoden tuloslistaa (voittaja joukkueella 98 lajia) ja päätti järjestää oman varjorallin, jossa mitata omia taitoja. Vaikka kyseessä on leikkimielinen kilpailu, niin kyllä näissä ralleissa kilpailuhenki nousee ja toivoisinkin, että aloittelijoille olisi oma rookie sarja. Kynnys osallistua ei silloin ole niin suuri. Ajattelin silti osallistua illan purkuun kuunteluoppilaana, mutta viime viikon valvomiset veivät veronsa ja päikkärit venähtivät niin pitkiksi, että nukuin purkutilaisuuden ohi. Ensi vuonna sitten..
Siinä missä muut ovat varmasti jo olleet rallin alkaessa kello kuusi ruovikon reunassa, käänsi Untuvikko vielä kylkeä lämpimien vällyjen välissä. Koirien kanssa aamulenkillä ja aamukahvia juodessa terassilla tuli napattua ensimmäiset kymmenkunta lintua; käpytikka, varis, naakka, harakka, TILTALTTI.. Rallien säännöt vaativat vähintään kaksi jäsenisen joukkueen, joten soitin Untuvikko seniorille hieman kahdeksan jälkeen, että lähdettäisiinkö vähän rallaamaan?
Ensimmäinen etappi oli Kiialan pellot, mistä ajattelin saada pikkulepinkäisen ja haarapääskyn. Noin tunnin kyttäämisen jälkeen luovutimme. Saimme sentään kiurun, hiirihaukan ja tuulihaukan. Pusikoista äänihavainto pajulinnusta. Matka jatkui eteenpäin läheisille hernepelloille, missä vielä alkuviikosta oli niin paljon kyyhkyjä, että langat notkuivat. Tänään nämäkin pellot ammottivat tyhjyyttä. Toisella puolella Kiialaa oli sentään töyhtöhyyppiä! Läheisellä metsähakkuulla ajattelimme käydä katsomassa pikkulintuja, mutta päädyimme hirvikärpästen maalitauluksi. Ralli ei ihan sujunut. Tässä vaiheessa taisi listassa olla 16 ruksia.
Seuraavaksi nokka kohti tikkametsää. Kertaakaan en ole täältä ilman tikkahavaintoa poistunut, mutta kerta se on kai oltava ensimmäinenkin. Käpytikkahan oli jo hoideltu aamulla, mutta palokärki ja pikkutikka olisivat olleet ihan mielenkiintoiset lajit kirjata listaan. Suurin hämmennys oli muutamassa päivässä korkealle tuulien nostattama merivesi, joka yltti melkein saappaan varteen saakka! Melkoinen vesieste!!
Tsekkasimme myös pikaisesti Tolkkisten patoaltaat jalohaikaran kuvat silmissä, mutta muutamaa sinisorsaa lukuun ottamatta tyhjää täynnä. Äänihavaintona korppi sekä lenkkipolun pusikoista punarintoja, peippo ja viherpeippo.
Kodderin tornille kävellessä kuului sentään laulujoutsenten truuttaillua ja ihan kivasti täällä olikin vesilintuja. Mielenkiintoisimmat havikset harmaasorsa, haapana, punasotka ja nokikana. Täällä tapasimme myös yhden rallaavan kilpailujoukkueen ja harmaasorsan perässä hekin olivat paikalle ajaneet. Kaislikosta myös pikahavainto jostain kerttusesta (ruokokerttunen?), mutta taidot eivät riittäneet tunnistamiseen. Ei pistettä.
Iltapäivän puolella nälkä alkoi kurnia mahassa ja hurautimme läheisen ruokakaupan parkkipaikalle. Sanoin, että täältähän me sitten hoidellaan se pulu! Normaalisti tämäkin parkkipaikka on täynnä kesykyyhkyjä ja joskus saa suorastaan varoa, että niiden päälle ei aja. Tänään näimme yhden! Yksikin riittää, mutta kertonee siitä miten vähän lintuja oli liikekannalla.
Matka jatkui Ruskikselle. Alkuviikkoon verrattuna ruovikko näytti ankean tyhjältä. Juuri kun pääsimme paikalle, niin suurin osa hanhista lehahti lentoon ja katosi horisonttiin. Pääsi muutama ruma sana.
Onneksi paikalle jäi sentään muutama kanadanhanhi ja pian takaisin lensi muutama valkoposkikin. Harmaahaikara hengaili hanhien seassa ja kauempaa ruovikosta löytyi tuttu kurkiperhe. Töyhtöhyyppiä taisi olla useampi sata. Ja tuli muutama kahlaajakin nähtyä. Nuolihaukka kaarteli heinikon yläpuolella sudenkorentojahdissa. Pian paikalle ilmestyi myös ruskosuohaukka, jolla selkeästi oli nyt saalistus päällä. Melko pian se ihan kuin jonkun vesilinnun nappasikin ja vaikka Untuvikon bambisti sydäntä särki yritimme silti hieman tiirailla, mitä tilanteessa oikein tapahtui. Tilanne ruovikossa rauhoittui melko pian ja ruskosuohaukka jäi veteen istumaan? Näytti kuin se olisi istunut jonkun päällä, mutta lähti kuitenkin lentoon noin 10-15 minuutin kuluttua ilman saalista? Tämä luontotapahtuma jäi meille nyt hieman mysteeriksi..
Sikosaaren päälle nousi uhkaavan tummia pilviä ja muutama iso salamakin leimusi taivaanrannassa. Kello oli noin kaksi ja ralli päättyisi neljältä. Vielä ehtisimme pikaisesti käydä katsastamassa siltojen välit ja Sikosaaren tornin, mikäli ei nousisi kamala myrsky. Kakkos- ja kolmossillan väli pysyi hipi hiljaa. Ei viiksikarvan värähdystäkään eikä timalin timalia. Muutama sinitiainen pyrähti silloin tällöin kaislojen joukosta lentoon ja aiheutti hetkittäisen toivonkipinän. Tornilla näimme myös yhden kilpailujoukkueen, mutta muuten linnusto oli sitä, mitä olimme jo listaan ehtineet ruksia. Nuori merikotka liiteli suoraan tornin yli ja sen lentoa on aina mielenkiintoista seurata.
Ensimmäinen etappi oli Kiialan pellot, mistä ajattelin saada pikkulepinkäisen ja haarapääskyn. Noin tunnin kyttäämisen jälkeen luovutimme. Saimme sentään kiurun, hiirihaukan ja tuulihaukan. Pusikoista äänihavainto pajulinnusta. Matka jatkui eteenpäin läheisille hernepelloille, missä vielä alkuviikosta oli niin paljon kyyhkyjä, että langat notkuivat. Tänään nämäkin pellot ammottivat tyhjyyttä. Toisella puolella Kiialaa oli sentään töyhtöhyyppiä! Läheisellä metsähakkuulla ajattelimme käydä katsomassa pikkulintuja, mutta päädyimme hirvikärpästen maalitauluksi. Ralli ei ihan sujunut. Tässä vaiheessa taisi listassa olla 16 ruksia.
Seuraavaksi nokka kohti tikkametsää. Kertaakaan en ole täältä ilman tikkahavaintoa poistunut, mutta kerta se on kai oltava ensimmäinenkin. Käpytikkahan oli jo hoideltu aamulla, mutta palokärki ja pikkutikka olisivat olleet ihan mielenkiintoiset lajit kirjata listaan. Suurin hämmennys oli muutamassa päivässä korkealle tuulien nostattama merivesi, joka yltti melkein saappaan varteen saakka! Melkoinen vesieste!!
Kodderin tornille kävellessä kuului sentään laulujoutsenten truuttaillua ja ihan kivasti täällä olikin vesilintuja. Mielenkiintoisimmat havikset harmaasorsa, haapana, punasotka ja nokikana. Täällä tapasimme myös yhden rallaavan kilpailujoukkueen ja harmaasorsan perässä hekin olivat paikalle ajaneet. Kaislikosta myös pikahavainto jostain kerttusesta (ruokokerttunen?), mutta taidot eivät riittäneet tunnistamiseen. Ei pistettä.
Matka jatkui Ruskikselle. Alkuviikkoon verrattuna ruovikko näytti ankean tyhjältä. Juuri kun pääsimme paikalle, niin suurin osa hanhista lehahti lentoon ja katosi horisonttiin. Pääsi muutama ruma sana.
Sikosaaren päälle nousi uhkaavan tummia pilviä ja muutama iso salamakin leimusi taivaanrannassa. Kello oli noin kaksi ja ralli päättyisi neljältä. Vielä ehtisimme pikaisesti käydä katsastamassa siltojen välit ja Sikosaaren tornin, mikäli ei nousisi kamala myrsky. Kakkos- ja kolmossillan väli pysyi hipi hiljaa. Ei viiksikarvan värähdystäkään eikä timalin timalia. Muutama sinitiainen pyrähti silloin tällöin kaislojen joukosta lentoon ja aiheutti hetkittäisen toivonkipinän. Tornilla näimme myös yhden kilpailujoukkueen, mutta muuten linnusto oli sitä, mitä olimme jo listaan ehtineet ruksia. Nuori merikotka liiteli suoraan tornin yli ja sen lentoa on aina mielenkiintoista seurata.
Kaupungista päin alkoi lähestymään niin paksu sadeverho, että oli järkevintä pakata pikaisesti reppu ja kivuta tornin rappuset alas. Vielä viimeiset kuvat kyhmyjoutsenesta ennen rankkasade kuuroa.
Ajelimme hieman päämäärättömästi ja mietimme mitä seuraavaksi. Ensi vuonna olisi tehtävä selkeä suunnitelma ja herättäväkin vähän aikaisemmin, mikäli haluaisi kunnolla lintuja nähdä. Päätimme vielä ajaa kierroksen Kiialan peltojen ympäri ja nyt löysimme kyyhkytkin. Ojanpenkalta tuli myös havis fasaanista. Haarapääskyjä ei näkynyt edelleenkään, mutta lehtävän t-kirjaimen näki molemmat.
Kaiken kaikkiaan saimme ajalla 09:00-15:40 52 lajiahavaintoa, ajokilometrejä kertyi noin 50 km. Ihan tyytyväinen ei tulokseen voi olla, mutta kovin montaa lintua ei myöskään mennyt ohi. Muutamia pikkulintu parvia missattiin, koska tunnistustaidot eivät riittäneet. Mielenkiinnolla odotan, mitä muut ovat nähneet!
Päivän pinnalista: kyhmyjoutsen, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, tukkasotka, telkkä, isokoskelo, silkkiuikku, harmaahaikara, ruskosuohaukka, varpushaukka, hiirihaukka, tuulihaukka, nokikana, kurki, töyhtöhyyppä, suokukko, kalalokki, kesykyyhky, sepelkyyhky, käpytikka, kiuru, västäräkki, punarinta, kivitasku, räkättirastas, pajulintu, sinitiainen, talitiainen, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, viherpeippo, keltasirkku, laulujoutsen, punasotka, nuolihaukka, uuttukyyhky, tikli, valkoviklo, valkoposkihanhi, fasaani, merikotka, tiltaltti, harmaasorsa.
Kommentit
Lähetä kommentti