LOKAKUUN LOKIMERKINNÄT

Edellinen kalenteripoimintoja postaus sai niin kivasti kannatusta, että ajattelin naputella lokakuusta samanlaisen. Jotenkin tuntuu, että sellaiset  peruslintuhavainnot, yksittäiset tarinat ja varsinkin tarinat ilman kuvaa ovat vähän sellaisia, mistä ei sitten viitsi bloggailla. Ne kuitenkin ovat usein ne harrastuksen "suola" ja pikkumausteina ovat sitten nämä isommat retket, mitkä yleensä päätyvät blogiin saakka. Vaikka linnut käyvät vähiin, niin kiirettä piti lokakuussakin!

1.10.2018 / Savolais-hämäläinen kansanruno sanoo lokakuusta näin; Lokakuu ei ole jokakuu. Päivät pienet pilvelliset, yöt pitkät ja pimeät. Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana. Etelän pellot alkavat täyttyä hanhista. Lapinjärvellä mahdollinen pikkukanadanhanhi ehdokas.. olihan se käytävä ihmettelemässä.



2.10.2018 / Rovaniemeltä kuului jänniä uutisia. Suomen kolmas kalliopääsky havainto sai monen tilaamaan lentolipun toiselle puolelle Suomea. Minunkin "klikkaa lentoliput"- sormea kuumotti. Vuonna 2009 lintu nähtiin Porvoon edustalla sijaitsevalla Söderskärillä. Laitoin kuitenkin vain sormet ristiin, että lintu lentäisi Söderin ohi viikonloppuna yhdistyksen linturetken aikana!

3.10.2018 / Ensimmäiset pyrylinnut ilmestyivät pihapiiriin. Koska kelit ovat vielä reilusti plussan puolella en ole aloittanut talviruokintaa.

4.10.2018 / Kansainvälisen munkkipäivän kunniaksi munkkikorppikotka jälleen liikkeellä ja suuntaa kohti etelää. Ruksitaan tämäkin Söderin retkelle pinnatoiveeksi!

6.10.2018 / Yksi vuoden odotetuimmista aamuista. Lintuyhdistyksen retki Söderskäriin! Jotenkin minä onnistuin nukkumaan totaalipommiin. Heräsin 0655 ja Ludde lähtisi Kalkkirannasta kello 0800! Tarviiko sanoa, että oli reppu pakkaamatta ja eväät tekemättä. Koiratkin piti käyttää lenkillä. Siinä vaiheessa, kun motarilla ohitin tallapohjassa retkijohtajan tiesin, että ehdin sittenkin veneeseen. Huh. Päivä alkoi lupaavasti rissa ehdokkaalla, mutta osoittautui pikkulokiksi. Tämä olikin sitten päivän kohokohta ja muuten lintumaailmassa oli tuulisena päivänä hiljaista. Pientä alli muuttoa oli kuitenkin havaittavissa.



7.10.2018 / Koko edellinen viikko on juhlittu eläintenviikkoa. Sunnuntaina oman linturetken jälkeen kotimatkalla kävin nakkaamassa muutaman laatikon kissanruokaa Porvoon eläinsuojeluyhdistyksen keräyskärryyn. Kiitos kun välitätte <3

8.10.2018 / Ruokatunti oli juuri päättynyt kun wa-viesti kilahti. Ruskiksella ruovikon reunassa puikku! Ai kamala, miten pitkältä loppupäivä tuntui. Vettä tuli joka suunnalta, kun ajoin toiselle puolella kaupunkia työpäivän jälkeen, mutta minä en kuulkaa ole sokerista! Haravoin kaukoputkella jokaisen linnun ja jokaisen ruovikonkorren, mutta ei sulkaakaan pikku-uikusta. Kaukoputki veti huuruun ja toivoin, että joku olisi jo tähän päivään mennessä kehitellyt jonkin automaattisen linssinpyyhkimen, jonka olisi voinut pyyhkäistä päälle parantamaan näkymää. Hämärän laskiessa oli pakko luovuttaa. Pääsi taas niitä ärräpäitä. Tämä olisi ollut kiva lisä eliksiapinnoihin.


9.10.2018 / Aina on hyvä päivä lähteä yrittämään uudestaan. Tänään puikkunen oli oikein kivasti näkyvillä heti kun kävelin lintutorniin. Nämä on kuulkaa niitä kivoja bongausreissuja. Vuosipinna 201.

10.10.2018 / Lintuyhdistyshommia! Iltapäivällä olin jakamassa muutaman tunnin lintujen talviruokia yhdistyksen kimppatilauksesta. Tuli taas kivasti jäsenistöä tutuksi. Neljän jälkeen alkoi tihkumaan uutisia taas siitä #&%(&&%( munkkikorppikotkasta! Lintu ilmasssa Riihimäellä suuntana SE. Siis käytännössä tulossa meidän alueelle. Kello 17:11 Nurmijärvi suunta SSE. Onneksi tällä reissulla oli kiikarit mukana, joten odotimme uutisia mihin suuntaan lintu kääntyisi. Vihdoin kuuden jälkeen tuli ilmoitus, että  että lintu laskeutunut lähelle Metsäpirttiä.

11.10.2018 / Oli monella lintuharrastajalla force majeure- day. Ei kykene pysty. Varmaan satakunta harrastajaa suuntasi kohti Metsäpirttiä torstai aamuna odottamaan munkin lentoon lähtöä. Niin minäkin. Arvasin, että tuo Metsäpiritin alue oli täysin kansoitettu, joten kun näin matkanvarrella lintukaverin, niin päätin jäädä ns. völjyyn kyttäämään yhdelle sillalle. Olin paikalla seitsemän jälkeen. Kymmeneen mennessä olimme nähneet hiirihaukkoja, piekanan, varpushaukan ja pari merikotkaa, mutta munkki vaan ei käynyt. Juuri kun hieman innostuimme yhdestä isosta linnusta (nuori meko) tuli viesti, että munkki oli juuri ohittanut Kokonniemen eli noin 15 km linnuntietä meistä SE. Tämä oli taas se "tekee mieli myydä kiikarit"- hetki. Minä päätin luovuttaa, mutta suurin osa taisi lähteä yrittämään lintua vielä Loviisan suuntaan. Ilta jatkui spekulaatioiden parissa linnun olinpaikasta. Stupid bird..

12.10.2018 / Tuskin ehdin henkäistä munkkikuumotuksen jälkeen, kun tuli ilmoitus maalikkohavainnosta lapparista eräältä virkistäytymisalueelta. Kolmisen tuntia talsimista raikkaassa syyssäässä. Ei lapparia, vaikka muutaman ihan lupaavan närhien joukkomellakoinnin havaitsinkin ja kipitin paikalle tsekkaamaan tilannetta.



13.10.2018 / Lintukurssin viimeinen maastopäivä. Snif. Sumuinen aamu valkeni vaaleanpunaisena Malmgårdin kartanolla. Pellolla oli kivasti valkoposkia ja kartanon pihapiiristä löysimme pähkinänakkelin. Meidän mukaan lyöttäytyi maatilan vuohi ja se kuunteli lintuoppeja korvat pystyssä. Lähti vastahakoisesti pois vasta kun haettiin! Seuraavaksi matka jatkui Lapinjärven järvelle, mistä saimme kaikki mitä toivoimmekin; alleja, uiveloita lapasotkia, pilkkasiiven, mustalintuja sekä muuttavan sepelhanhiparven. Viimeisen retkipäivän kruunasi muuttohaukka sekä omasta äänihavainnosta löydetty myöhäinen kapustarinta parvi.



17.10.2018 / Kirjavinkki. Kirjakaupassa kannattaa aina katsoa sinne alahyllyille. Siellä voi olla unohduksissa vaikka mitä helmiä. Itse löysin tänään  kirjan lintuharrastajien kirjoittamista lyhyttarinoista Bongauksen hurma. Ihan heti en lukunautinnon pariin ehtinyt, sillä Lapinjärvellä oli nähty ruostesorsa. Armoton väsymys oli siirrettävä syrjään ja lähdettävä hakemaan eliksiapinnaa. Silloin kun kyseessä on kombo; eliksia, vuosipinna ja omanalueenpinna, niin silloin lähdetään. Piste. Juuri kun pääsin hanhipellon suoralle näin kun merikotka nostatti parven ilmaan. Voi kirosana. Lintu ei ollut hallussa ja taas kytättiin. Toisilla on vaan niin supersilmät, että ne löytävät yhden harvinaisuuden tuhansien valkoposkien joukosta. Lintu oli todella kaukana, mutta pinna on pinna. Isosti tattista vaan taas avusta! Nro 202. JES!


20.10.2018 / Päiväretki Ekuddeniin. Jätin koirat kotiin ja päätin keskittyä valokuvaamiseen. Valo leikki kivasti lehdossa ja kelottuneilla puunrungoilla, lintujakin oli ihan kivasti liikkeellä. Närhiä oli kymmenittäin, sini- ja talitintit sekä muutama hömötiainen. Hömötiaiset täytyy katsoa tarkkaan sillä lapintiaisia on ollut ihan kivasti nyt vaelluksella etelässäkin. Minun äänikorvani on kehittynyt tänä vuonna taas lisää ja melko pian kuulinkin harmaapäätikan äänen ja nopeasti se löytyikin oksistosta. Sillä oli selkeästi ravinnonhakupuuhat menossa ja ei jäänyt kuvattavaksi. Seuraavaksi kuulin hieman melodisemman pikkulinnun äänen ja aivot alkoivat tekemään työtä. Pähkinänakkeli! Löysin linnun ja kyttäsin sitä varmaan puolisen tuntia kameran kanssa. Aina oli jotain oksaa edessä, vastavalo, liikaa vauhtia. Vihdoin sain linnun ruutuun kauniilla pastellitaustalla ja henkeä pidätellen painoin laukaisinta. Jostain ..keleestä oli eteen hypännyt oksa, joka petti puolet linnun päästä.. sillä lailla taas sitten tällä kertaa. Tämän jälkeen nakkeli kyllästyi minun seuraani ja ns. otti ja lähti ja ei tullut takaisin. Yöllä nukuin ikkuna auki ja kuuntelin hanhimuuttoa läpi lähes koko yön. Kirkkaalla tähtitaivaalla on kai hyvä navigoida.



21.10.2018 / Vihdoin on omille lähipelloillekin kertynyt hanhia. Yritin laskea Kiialan vapot ja tulin lopputulokseen ihan sikana. Parempaan en pysty. Karkea arvio joku 4000-5000. Yritin käydä jokaisen läpi punakaulan toivossa, mutta sinnikkäästä tuijotuksesta huolimatta ei täältä mitään erikoisuuksia löytynyt. Isoa hanhiparvea on kuitenkin aina mukava seurata.

27.10.2018 / aamuretki Valkmusaan.

29.10.2018 / Porvoossa satoi ensimmäisen kerran lunta. Hrrr. Aika siirtyä talviunille. Herättäkää, kun ensimmäiset muuttolinnut saapuvat!





Kommentit

Suositut tekstit