VUODEN EKAT

Aamulla heräsin karmaisevaan tunteeseen. Tyhjä pinnalista! Luminen maisemahan oli mahdollisuuksia täynnä, joten eikun ylös, ulos ja ulkoilemaan. Koirien kanssa aamulenkillä vuoden ensimmäinen vastaan tullut lintu oli tilhi. Seuraavaksi oli äänessä punatulkku. Talitiaiset puikkelehtivat pensaissa ja varis raakkui kuusikon latvassa. Tien yli lensi mustarastas ja seuraavassa pensaikossa kihersivät sinitiaiset. Vielä naakat sähkölinjalla keikkumassa ja olemme luvussa seitsemän. Koska olen kärsimätön ja kaikki on saatava heti soitin seniorille, että nyt lähdetään kartuttamaan vuosipinnalistaa. Pinnalistoja on minullakin erilaisia ja siinä, missä elämänpinnalista on kumulatiivinen, niin vuosipinnalista tyhjentyy vuoden ensimmäisenä päivänä.

Ensimmäisenä ajoimme Kodderiin, josta hyvin hyvin kaukana uivelo, telkkiä ja (kala)lokki. Kiikaroidessa alkoi risukosta kuulua "kilinää" ja kerkesin pikaisesti nähdä muutaman pyrstötiaisen. Aloin kaivelemaan kameraa repusta ja samalla ohitse lensi lisää pyrstiksiä. Vauhtia oli sen verran, että en edes yrittänyt ottaa kuvaa, vaan tyydyin kiikaroimaan. Kävelimme vähän matkaa pyrstötiaisten lentoreitin suuntaan, mutta emme enää saaneet havaintoja. Terijoensalviassa piilotteli pikkuvarpusia. Matkalla nappasimme vauhdista pinnat s-marketin katolta pulusta ja Kodderin parkkipaikalta harakasta ja käpytikasta. Päivän pinnalista kävi kuin kassakone "piip piip piip". Olimme luvussa 15. Matka jatkui tikkikseen. Kuusikossa kuului hippiäisten sirahtelua. Ruokinnalla oli pääsääntöisesti tinttejä ja järripeippoja, punarintakin vilahti pikaisesti. Korkealla kelossa runkoa vasten nojaili naaras palokärki. Muutama käpytikka naputteli yläpuolellamme. Närhet raakkuivat lähi kuusikossa ja rungolla vilahti pikaisesti puukiipijä. Pinnalista 21 points!

Kovinkaan kauan emme ehtineet olla paikoillamme, kun kännykkään kilahti viesti huuhkajasta. Osoite oli ensi alkuun melko tuntematon, joten päätimme ensin hylätä tämän mahdollisuuden. Kun seuraavaksi ruudulla oli karttalinkki, joka kertoi matkan olevan siedettävä, niin pistimme jo töppöstä toisen eteen kohti autoa aivan mahtavan haviksen perässä. Minä luin karttaa ja seniori ajoi. Paikalla oli jo muitakin kun saavuimme. Vaikka ohjeet olivat hyvät, niin etsimiseksihän se meni. Tuttuja lintuharrastajia tuli paikalle muutamia lisää ja kyläläiset saivat taas ihmeteltävää. Vihdoin yksi meistä löysi linnun korkean kuusen rungon vierestä. Tupsukorvat riittivät havikseen!


Seuraavaksi huristelimme Karjalaiskylän läpi ja täältä pinna piekanasta. Pikkulintuja ei näkynyt ainuttakaan! Pienoinen pettymys, sillä pinnahai olisi mielellään ruksannut täältä samantein keltasirkun, hempon ja urpiaisen. Koska ihan vielä ei ollut illanhämy, niin yllytin seniorin kurvaamaan vielä "Kiialan lenkin". Kiialan pelloilla ei näkynyt mitään, mutta seuraavalla peltoaukeamalla näin koivun latvustossa pyöreähkön tumman pallon. "Stoooooopppp"! seuraavalla linja-autopysäkillä auto ympäri ja takaisin päin. Täällä on mukavan leveät tienpientareet, joten auto parkkiin ja kiikaroimaan. Hiiripöllöhän se siellä tähysteli peltojen suuntaan iltapalan toivossa.

Sininen hetki oli käsillä. Autoja meni tiheään tahtiin ohitse ja minä hiippailin lähemmäs koivua. Pöllö käänteli päätään suoden muutaman profiilikuvan valokuvaajalle. 

Kertakaikkisen hieno ensimmäinen päivä tälle vuodelle. Kotimatkalla vielä räksäparvi eli kokonaislajimäärä tälle päivälle 25. 

Päivän linnut: tilhi, punatulkku, talitiainen, varis, mura, sinitiainen, naakka, kesykyyhky, harakka, käpytikka, telkkä, uivelo, pyrstötiainen, kalalokki, pikkuvarpunen, järripeippo, punarinta, palokärki, närhi, puukiipijä, hippiäinen, huuhkaja, piekana, hiiripöllö, räksä 

Tässä viimeisessä kuvassa realistinen tilanne hiiripöllö havainnosta. Miten pieneltä se näyttääkään suuren koivun latvassa! Löydätkö?



Kommentit

Suositut tekstit