NYT HIIPII VIILEÄ SYKSY. SILLÄ MUUTEN EI VOI TULLA UUTTA KEVÄTTÄ.

26.10.2017 satoi Porvoossa tulevan talven ensilumi. Suomen Ilmatieteenlaitoksen mukaan ensilumella tarkoitetaan sellaista lunta, joka havaitaan säähavaintoasemalla kello yhdeksältä aamulla (kesäaikana) ja sitä on maassa vähintään yksi senttimetri. Tänä vuonna ensilunta satoi kerralla hieman runsaammin. Minulle ensilumi tarkoittaa sitä, että on aika aloittaa talviruokinta. Lintulauta ja pikkulintujen tarkkailu tekevät talvesta edes rahtusen siedettävämmän. Let's face it. Jos Untuvikolla olisi siivet, niin minä olisin lennähtänyt jo jokin aika sitten hieman lämpöisempiin maisemiin. En kuitenkaan mihinkään Afrikan helteisiin, mutta johonkin mukavaan Etelä-Euroopan maahan, missä ei sada lunta ja aurinko vilahtaa taivaalla hieman useammin kuin Pohjolan perukoilla!

Suomessa pesii reilu 240 lajia ja näistä noin 70 jää talvehtimaan Suomeen ja kärvistelemään talven paukkupakkasiin. Pikkulinnut joutuvat tankkaamaan päivän aikana reilusti oman painonsa verran ruokaa, jotta selviävät esimerkiksi kovan pakkasyön läpi. Ihmisten tarjoamalla talviruokinnalla on suuri merkitys monen linnun hengissä pysymiselle kevääseen. Kerrostalo ihmisenä minun suuri harmistukseni on se, että omalla parvekkeella ei lintuja saa ruokkia, mutta onneksi tämä onnistuu työpaikkani lähikuusikossa ja minulla on työhuoneesta suora näkymä ruokintapaikalle.

Varsinaisia talviruokinta ohjeita en ala kirjoittelemaan, sillä hyvät perusneuvot löytyvät esim. Birdlife Suomen lintujen talviruokinta ohjeista. Blogissa ajattelin jakaa kuitenkin säännöllisesti lintulaudan kuulumisia, vinkkejä, do's and dont's ja kertoa mitä kaikkea laudalla on näkynyt!


Pääsääntöisesti tähän aikaan syksystä minun laudalla käy talitiaisia ja sinitiaisia. Sinitiaiset ovat ärhäköitä ruokareviiristään, mutta sopu antaa sijaa ja molemmat lajit mahtuvat pienellekin laudalle ruokailemaan. Tällä viikolla laudalla on käynyt myös jo kaksi hömötiaista. Harakanpojat käyvät maasta syömässä sen mitä tiaiset viskovat laudalta alas. On se hyvä, että joku siivoaa lintulaudan alustaa! Välillä täytyy harakanpoikia käydä kuitenkin hieman "so so- torumassa", sillä nokkelana lintuna se yrittää käydä myös hieman ravistelemassa ruokintapönttöä. Eilen pihaan ilmestyi myös fasaaninaaras.

Tänä vuonna talvi hieman yllätti ja en kerennyt vielä ostamaan uutta ruokintalautaa. Jo viime talvena havaitsin, että automaatti tukkeutuu helposti, koska aukot, mistä ruoka tulee ulos ovat todella pienet. Tämä olisi nyt ostoslistalla heti, kun sopiva tulee vastaan. Viime viikolla tein myös sen virheen, että latasin tämän pöntön mallisen automaatin täyteen tinteille tarkoitettua rasvasiemensekoitus rouhetta ja koska viikonloppuna vihmoi vettä ihan joka suunnasta, niin automaatti meni kokonaan tukkoon. Olen nyt kaksi päivää tökkinyt automaattia veitsellä ja irrotellut tätä massaa aukkojen kohdilta. Pöntön seinät ovat siis tämän saven lailla tuhraavan harmaan mössön takia aivan karsean näköiset ja heti kun kerkeän, niin tämä pääsee pesulle!

Tällä hetkellä tarjolla on maapähkinä rouhetta, joka maistuu useimmalle talvehtivalle lajille. Maapähkinä kannattaa ostaa rouheena tai rouhia se itse ennen tarjolle laittoa. Minä myös käytän pääsääntöisesti aina kuorittuja siemeniä, jotta roskaa tulee mahdollisimman vähän. Tarkoitus on myös laittaa talipötkylä, mutta tuumauksessa on vielä, miten tuon kiinnittäisin tai ennemminkin tekisin siitä sellaisen, että se ei lähde ensimmäisten harakoiden, naakkojen tai oravan matkaan.. viime talvena luvattoman moni pötkylä oli hävinnyt yön aikana!

Summa summaarum. Vilskettä on laudalla ollut. Tässä vielä lokakuun lajit: talitiainen, sinitiainen, harakka, fasaani, hömötiainen ja mustarastas. Saapa nähdä mitä marraskuu tuo tullessaan!


Otsikkositaatti: Tove Jansson










Kommentit

Suositut tekstit