FÅGELBOET

"Hän on luullut tuntevansa meren, tuntevansa kaikki sen salaisuudet. Hän on seissyt tähystyskalliolla ja nähnyt sen eri mielialat ja vaihtelut. Hän on katsellut sitä lumoutuneena ja hämmästyneenä, kauhuissaan ja peloissaan. Välistä hän on voinut katsella sitä suuri ilo rinnassaan, toisinaan hän on tuntenut itsensä muserretuksi."

"Mikään minkä hän tietää ei ole niin vaihteleva kuin meri. Se voi levätä niin sileänä, aivan kuin peililasi. Ja raju se voi olla, niin että hän vapisee ytimiä myöten sen vihan nähdessään. Se on värikylläinen silloin kun tahtoo näyttää tämän puolensa. Sininen kuin sinisin kesätaivas, täynnä lipattavia aaltoja. Sen sineä voivat juovittaa häikäisevän valkoiset tyrskyt, tai sininen ja valkoinen vaihtelevat siinä tasaisesti. Ja vihreä ja valkoinen. Harmaa ja musta. Ärjyvä, huokaava, mykkä."

"Hän on nähnyt meren jään kahlitsemana, nähnyt sen vapautuvan niin rajusti että hän on itse tuntenut sen joka hermollaan. Ja kokenut suuren helpotuksen, kun se viimein vyöryy vapaana ankaran talven kahleista".

Vaikka aamu valkeni tuhruisena, niin puolilta päivin pääsimme tänään nauttimaan auringosta ja pikkupakkasesta. Pikareissu Emäsalon Fågelboetin rannoille. Ilma tuntui niin kirkkaalta ja raikkaalta.  Vuosipinnalistaan kyhmyjoutsen ja isokoskelo. Huuruisten kiikareiden läpi ehkä merimetso.. täällä meri oli vielä sula ja aallokon äänet kohisvat ja pauhuivat pitkälle pienessä pakkassäässä. Sisämaahan päin poukamat ja lahdet ovat jo jäässä. Rohkeimmat pilkkijät virittelivät siimojaan. Tässä vaiheessa talvea toivoisi jo kevättä, mutta taitaa vielä kovimmat pakkaset olla edessä.

Kirjasitaatit; Myrskyluodon Maija / Anni Blomqvist