SIHTEERIN SUNNUNTAI

Yhdistyssihteerin tehtävälista on moninainen. Sunnuntai olikin omistettu pelkästään omalle lintuyhdistykselle ja viikolla rästiin jäänneille töille. Näin keväällä pitää hieman kiirettä sääntömääräisten kokousten ja sesonkiajan tapahtumien järjestelemisessä. Aamuisella käärin siis ns. hihat ja avasin sähköpostin ja aloin vastailemaan muutamiin jäsenistön sähköposteihin tai välitin niitä eteenpäin, luin rästiin jääneet aktiivipostituslistan postit, kirjoitin puhtaaksi kevätkokouksen pöytäkirjan ja lähetin sen eteenpäin pöytäkirjantarkastajille sekä puheenjohtajalle tarkastettavaksi sekä naputtelin muutamia wa viestejä muille hallituksen jäsenille. Lopuksi vielä kirjasin jäsenistön logotuote tilauksia. Sitten tulikin jo kiire laittaa tavaroita kasaan ja lähteä naapurikylälle pääsiäismyyjäisiin myymään seuran linnunpönttöjä! Kellojen siirtelyt sotkivat taas aikatauluja ja lähdin hieman myöhässä. Matkalla pääsi pari ärräpäätä, kun havaitsin tien vieressä lumisella pellolla auringonhohteessa komean korpin. Sisäinen luontokuvaajani halusi painaa jarrua, mutta kellon viisarit hoputtivat painamaan kaasua! Huokaisten käänsin katseen takaisin kohti mutkaista tietä ja jatkoin matkaa.. Loppujen lopuksi olin Högbackan seurantalolla puoli tuntia ennen pääsiäismyyjäisten alkua. Pöntöt olivat jo onneksi paikalla ja minä laitoin ainoastaan kiikarit kaulaan rekvisiitaksi ja levitin muutaman seuraesitteen nätisti tintinpönttöjen viereen.


Aurinko pilkisteli silloin tällöin ja onnistuimme myymään muutamia pönttöjä sekä kertomaan hieman lintuyhdistyksen toiminnasta. Linnunpönttömyynnin välissä pystyi kiikaroimaan myös lintuja. Talitiaiset kävivät jo kurkistelemassa pihapöntöissä, joita näyttikin naapurustossa olevan reilusti. Sinitiaiset kisailivat ja naakkoja lenteli silloin tällöin ylitse. Käpytikka naputteli puunrungolla. Muutama harakka  ja varis. Kyyhkyjen huhuilua ja pari harmaapäätikan vihellystä. Yksi hieman isompi lintu kaakana sai meidät kaivamaan jo kaukoputken esiin kottaraisen toivossa, mutta hetken arpomisen jälkeen totesimme sen linnun liikahdettua habituksen perusteella tilheksi. Parituntinen myyntikeikka sujui hyvässä seurassa nopeasti. Kotimatkalla oli turha haaveilla enää korpista, mutta koska päivä oli vielä nuori, niin päätin huristella Koddervikenin tornille katsomaan olisiko lintutilanne muutamassa päivässä lisääntynyt.

Lauantaina sain Kodderista vuosipinnalistalle mustavariksen sekä kiurun. Tänään oli lintuja tullut selkeästi lisää. Lähellä tornia oli lähinnä variksia, harmaalokkeja sekä naakkoja herkuttelemassa jäälle levitetyllä kauralla. Hieman kauempana jäällä paistatteli päivää parvi laulujoutsenia sekä kanadanhanhia. Tämä Kodderin alue on keväisin mielestäni sellainen saapuvien lentojen terminaali lentokentällä. Jossain vaiheessa kentällä on lintuja ruuhkaksi asti ja äänien kakofonia on kutkuttava. Ilma väreilee innostuksesta, niin kuin lomalle saapuessa. Täällä tulee taas tänäkin keväänä vietettyä useita tunteja <3 





Kommentit

Suositut tekstit